30 handmade days, #3


Päätinki sitte heti sammaan syssyyn sutassa uuen rojektin tynkäsen ko oon teitä niin laiminlyöny muistamattomuuela viime viikon. yhy.

Kutistemuovi. Jee. Tää onki kiva juttu.

Sunnuntaipäivän ratoksi aloima hellun kansa värkkäämään ja kokkeileen kutistemuovia. Sehän on se semmonen aines, että kun sää sen leikkaat johonki muottoon, ja laitat sen uuhniin kuumenemmaan kolomeks (3) minuutiks sattaanseittemmäänkymmenneenviitteen (175) asteeseen niin se

a) ekan minuutin aikana kutistuu silmissä huriaa vauhtia ja kippuroituu paskaksi. varsinki ne ympyräiseen muottoon leikatut läpyskät. sää reagoit tähän, että
      1: vittu!
      2: se meni pilale!
      3: mitä ihimettä!  tai
      4: oot Vanaja ja sanot herrassiunaa!

b) toisen minuutin aikana sää huokaset helepotuksesta ja katot ku se pikkuhiljaa tasottuu ja mennee takasin siihen alakuperässeen asentoon misä se oliki. kutistuminen jatkuu. piä se sekuntikello vieresä vaan.

c) kolomen minuutin kohalla kutistuminen loppuu, ja sää katot tyrmistyneenä sun hienoja teoksia jotka harottaa suuntaan jos toiseen, jos ne ei jostain syystä tasottunukkaan. sullon pellilä kymmenen taideteosta, joista rutussa ja vinossa on yli puolet. sää tunnetusti omistat kaks kättä etkä yhtään pringles- purkin korkkia. onneksi olokoon, niitä et saa ennää oikenemmaan ;)


Ideahan mulla lähti nimenommaan tuolta Rovaniemen Käsityökeskuksen (<3) kesäkerholta, jossa olin työharjottelussa 2012. Sielä pikkupiltit askarteli leimasimien, tussien ja kutistemuovin parisa ja mää olin ihan että ÖÖÖ mikä! En siis ollu koskhan kuullukkaan. Ne sielä miniuunisa paisteli omia puhelin- ja kaulakoruja innoissaan ja kävi mulle näyttämäsä. Heleskutarallaa, mää aattelin.
Kesti kaks vuotta hommata tätä kysseistä ainetta ja siks ajaks muutuin ittekki piltiks joka istu kolome minuuttia hanakasti nokka uuninlasisa kiihni kattomassa tyrmistynneenä, ja välistä helpottunneena ja ennenkaikkia innostunneena.

Materiaalit hankin siis tähän projektiin myös Paperellasta (ks. edellinen postaus), joka on edelleenki ihan huippupaikka. Tilasin mustaa, kirkasta ja valkosta muovia usiamman kappaleen.

Tein ensin kokeeksi pienen työn. Laitoin nuo alunperinki päällekkäin uuhniin kokkeillakseni että jääpiikö ne kiini. Ja nehän ei sitte jäähnee. Liimasin ne sitte loppujenlopuks kiinni. Tämä läpyskä oli ennen uuniin menoa n. 3cm, uunista pois tullessa ennää ihan hippua yli sentin.


Pringles-purkin korkki oli hyä muotti täsä. Vannoutunu mitsumies eli hellu sai avvaimenperän. Logo on väritetty waterproof tussilla.




Tämä oli... perse leikata. Tein kaks mustaa viixeä (:D) ja laittoin ne uuhniin. Toinen ku ei ollu suora ja mää sitä vähän painoin nii räsähti poikki. Jotenka uusiksi vain.
Täsä näkkyy minun mielestä aika hyvin tuo paksuusero normaalin kopiopaperin, kutistemuovin ja uunissa käyhneen muovin välilä.



Jänniä juttuja. Valkonen kutistemuovi jäi kokeilematta tällä kertaa. Mutta jahka mää kehityn ja harijottelen lissää, saatan alakaa tekkeen näitä enemmänki, vaikka varastoon ;)