maanantai 21. maaliskuuta 2016

kudonta = rakkaus

Aikasemmin viime viikolla päivitin instaan kuvan, joka ei liity neulomiseen mitenkään. Tässä ei piiperretä, ei kilistellä puikkoja eikä käsitellä ohuita lankoja. 


Osallistuin vuoden alussa kansalaisopiston kudontakurssin kevätlukukaudelle, koska koin, että nyt viimein on oikea aika. Ryhmä kokoontuu aina tiistaisin pari tuntia mun kotipaikkakunnalla. Ahkerimmat (avaimen omaavat) rouvat pääsee kutomaan sillon, kun haluaa. Oon käyny myös itse inspiraation iskiessä muulloinki, kun tiistaisin ja täytyy sanoa, että vaikka teininä alan opiskelu mietitytti niin ei mietitytä enää. Tämä on valehtelematta mun intohimo ja parasta on, että saan olla rakastamani harrastuksen parissa koko kevään, aina toukokuuhun asti. Seuraavalla kerralla ilmottaudun koko lukukaudelle!


Meitä on ryhmässä 6 ahkeraa kutojaa, minä tietenki nuorimpana. Aiheutin rouvissa ihmetystä pamahtaessani kurssille kesken kauden. Eniten "ai herranjumala"-huokailuita aiheutti ikä koska ei, en ollutkaan 17, ja se että olin alan koulun jo käyny, enkä juuri apuja tässä asiassa tarvinu. Palo päästä kutomaan oli korventava ja se helpotti kurssilla heti.


Jos mun muisti palvelee oikein, kuvio on kärkitoimikas. Kuvio on varmasti monelle myös tutun näköinen. Omaa silmää miellytti alunperin myös samalla värimaailmalla tehty pöytäliina, jonka ohje löytyy jostain vanhahkosta Mallikerta-lehdestä. 
Loimena mulla on edullinen musta teryleeni, jota meni 1,4x5m loimeen muistaakseni n. 700-800g. Kuteita taas tilasin yhteensä 11 kiloa, joista saan tämän kuvissa näkyvän keskilattiamaton (140x210cm). Lisäksi teen loppuloimeen kapeamman maton erivärisillä raidoilla. Kotoa kaivoin kaikki löytyvät kuteet, jotka saan tunkea viimiseen käytävämattoon. Pois äkkiä nurkista pyörimästä, kun niin pienet määrät ei mee virkkaukseen :D


Ikäväkseni ensimmäisen raidan jälkeen huomasin, että puut on kenkut ja matto kutoutuu ja kiertyy vinosti tukille. Toivon, että tilanne korjautuu/sen voi korjata kun maton ottaa pois puista.
Luonnollisestikaan en saa mattoa heti kotiin sen valmistuttua, vaan se päätyy todennäköisesti ensin kansalaisopiston kevätnäyttelyyn.

Loppuun täytyy sanoa, että tämä niska-hartiajumi on kaiken väärti.