kudonta = rakkaus

21.3.16

Aikasemmin viime viikolla päivitin instaan kuvan, joka ei liity neulomiseen mitenkään. Tässä ei piiperretä, ei kilistellä puikkoja eikä käsitellä ohuita lankoja. 


Osallistuin vuoden alussa kansalaisopiston kudontakurssin kevätlukukaudelle, koska koin, että nyt viimein on oikea aika. Ryhmä kokoontuu aina tiistaisin pari tuntia mun kotipaikkakunnalla. Ahkerimmat (avaimen omaavat) rouvat pääsee kutomaan sillon, kun haluaa. Oon käyny myös itse inspiraation iskiessä muulloinki, kun tiistaisin ja täytyy sanoa, että vaikka teininä alan opiskelu mietitytti niin ei mietitytä enää. Tämä on valehtelematta mun intohimo ja parasta on, että saan olla rakastamani harrastuksen parissa koko kevään, aina toukokuuhun asti. Seuraavalla kerralla ilmottaudun koko lukukaudelle!


Meitä on ryhmässä 6 ahkeraa kutojaa, minä tietenki nuorimpana. Aiheutin rouvissa ihmetystä pamahtaessani kurssille kesken kauden. Eniten "ai herranjumala"-huokailuita aiheutti ikä koska ei, en ollutkaan 17, ja se että olin alan koulun jo käyny, enkä juuri apuja tässä asiassa tarvinu. Palo päästä kutomaan oli korventava ja se helpotti kurssilla heti.


Jos mun muisti palvelee oikein, kuvio on kärkitoimikas. Kuvio on varmasti monelle myös tutun näköinen. Omaa silmää miellytti alunperin myös samalla värimaailmalla tehty pöytäliina, jonka ohje löytyy jostain vanhahkosta Mallikerta-lehdestä. 
Loimena mulla on edullinen musta teryleeni, jota meni 1,4x5m loimeen muistaakseni n. 700-800g. Kuteita taas tilasin yhteensä 11 kiloa, joista saan tämän kuvissa näkyvän keskilattiamaton (140x210cm). Lisäksi teen loppuloimeen kapeamman maton erivärisillä raidoilla. Kotoa kaivoin kaikki löytyvät kuteet, jotka saan tunkea viimiseen käytävämattoon. Pois äkkiä nurkista pyörimästä, kun niin pienet määrät ei mee virkkaukseen :D


Ikäväkseni ensimmäisen raidan jälkeen huomasin, että puut on kenkut ja matto kutoutuu ja kiertyy vinosti tukille. Toivon, että tilanne korjautuu/sen voi korjata kun maton ottaa pois puista.
Luonnollisestikaan en saa mattoa heti kotiin sen valmistuttua, vaan se päätyy todennäköisesti ensin kansalaisopiston kevätnäyttelyyn.

Loppuun täytyy sanoa, että tämä niska-hartiajumi on kaiken väärti.

Saatat myös tykätä näistä

6 kommenttia

  1. Tosi nätti yksityiskohta tuo loimen kuvio :) Varmaan olisi vähän liian raskaan näköinen, jos koko matto olisi sitä kuviota mutta tuollein ns. raitoina toimii tosi hyvin. Näyttääkö tuo tumma kude ihan mustalle eli vääristääkö kuvat väriä? Kun mun silmään näyttää enempi jonkin sortin harmaalta :D
    Mä oon itte seurakuntatalolla mummojem kanssa kutomassa mattoa. Kyllä siinä mummelit monesti kysyvät, että oonko mä harjoittelija, oonko mä töissä, ennen kuin tajuavat, että ihan vapaaehtoisesti ja innoissani oon tullut mattoa kutomaan :D Kolme mattoa ja lattiatyyny tuli syksyllä kudottua, nyt sit toimekasloimeen kudon värioksennus mattoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka kuva varsin vääristää kun on kovasti filtteröity, kude on grafiitinharmaa väriltään :) minusta kans isosta matosta ois tullu ehkä kaoottinen pelkällä kuviolla kudottuna, suunnittelin kokeilevani kapiampaan mattoon kuitenki tätä tyyliä erivärisillä raidoilla. Voi tulla aika villi :D kudonta on maailman parasta puuhaa!

      Poista
    2. No, mut erivärisillä raidoilla voisi kyllä toimia! :) Saattaahan siitä villi tulla mutta yksi- tai kaksivärisenä saattaisi olla raskaan näköinen. Tai varmaan väristäkin riippuu. Pitääpä sit yrittää muistaa tulla kattomaan siitä pienestä matosta postaus, kun saat maton tehtyä :)

      Poista
  2. Kyllä vain! Siitäki tulee kuvia kunhan saan alotettua, tämän maton sain tänään valmiiksi :)

    VastaaPoista
  3. Oi miten kauniin näköistä! Hieno tuo grafiitinharmaan ja vaalean yhdistelmä, ja tuo vaalean raidan kaunis sidos on ihan piste iin päällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Oon itekin tosi tyytyväinen tähän :)

      Poista

Risut ja ruusut ovat tervetulleita! Olethan asiallinen kommentissasi. Kiitos! :)